keskiviikko 20. maaliskuuta 2013
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Riipijuhlia vietetty viikonloppuna
10.3.2013 oli pikkuveljeni rippijuhlat. Aamulla heräsin tuskissani kello 8:00 laittamaan itseänni ja sitä laittamisen määrää ( hiukset,meikki,rasvat ja kaikki mömmöt...) Kello 9.30 lähdin ajamaan orimattilan kirkolle että saisin parkkipaikan autolle. Tilaisuus alkoi kello 10.00 joten olin 20 min etuajassa.
Kun tilaisuus alkoi toivoin vain että se olisi ohi, koska se tilaisuus kirkossa kesti 2h ja sitä tekstin äärää mitä papin suusta tuli. Onhan se hieno asia kun pääsee ripille, mutta miksi siitä pitää tehdä niiin iso asia ?
(Veljeni oikealla puolella hieman myrtsinä)
toinen juttu itä en voi ymmärtää on valkoinen kaapu jota he pitävät yllään. ulkomailla pidetään ihan nättejä juhlapukuja kun ripille mennään.
Kun kirkossa istuskeleminen loppui niin odotimme että veljeni ( Robert) saapuisi alas että saisimme ottaa hienoja kuvia hänestä. Hienoja kuviahan olisi tullut jos poika vois välillä hymyillä.


Robert,äiti ja isä. Pakollinen ''vanhemmat ja poika yhdessä'' kuva. Robertin ilmeestä huomaa ettei vois kiinnostaa...
Äitini ei kyllä yhdessäkään kuvassa voinut olla paikoillaan tai hiljaa. Aina se oi huutelemasa ohjeita '' ja seuraava kuva''....
<----- tämä kuva on hyvä Robertista ainut paras jossa yritystä löytyy hymyn suhteen.
Tässä on kuvassa on osa perheestäni (suurin osa puuttuu porukasta sairastumisien ja muiden syiden takia)

<---- Rippi sankarin kakku.
veljeni synttäri kakku -- >
Kun tilaisuus alkoi toivoin vain että se olisi ohi, koska se tilaisuus kirkossa kesti 2h ja sitä tekstin äärää mitä papin suusta tuli. Onhan se hieno asia kun pääsee ripille, mutta miksi siitä pitää tehdä niiin iso asia ?
pikkuveljeni konfirmaatio tilaisuudessa |
toinen juttu itä en voi ymmärtää on valkoinen kaapu jota he pitävät yllään. ulkomailla pidetään ihan nättejä juhlapukuja kun ripille mennään.
Kun kirkossa istuskeleminen loppui niin odotimme että veljeni ( Robert) saapuisi alas että saisimme ottaa hienoja kuvia hänestä. Hienoja kuviahan olisi tullut jos poika vois välillä hymyillä.
Robert,äiti ja isä. Pakollinen ''vanhemmat ja poika yhdessä'' kuva. Robertin ilmeestä huomaa ettei vois kiinnostaa...
Äitini ei kyllä yhdessäkään kuvassa voinut olla paikoillaan tai hiljaa. Aina se oi huutelemasa ohjeita '' ja seuraava kuva''....
<----- tämä kuva on hyvä Robertista ainut paras jossa yritystä löytyy hymyn suhteen.
Tässä on kuvassa on osa perheestäni (suurin osa puuttuu porukasta sairastumisien ja muiden syiden takia)
<---- Rippi sankarin kakku.
veljeni synttäri kakku -- >
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)